Väsyttää. Jatkamme siis edellisestä.

Herään aamuisin noin klo 7. Ensimmäinen ajatus yleensä on, että voi kun voisi vielä nukkua tunnin - pari. Mutta eihän sitä voi, kun pitää jo lähteä siinä kahdeksan kieppeillä. Koko päivä menee väsymyksen merkeissä, ja yritän saada hommia valmiiksi. Luen tenttiin, pläräilen artikkeleita, pohdin gradua. Kirjoitan, kirjoitan ja mietin. Illalla saatan käydä vielä töissä. Jossain välissä piipahdan salilla, ettei hartiat ihan täydellisesti jumittaisi. Päivällä saattaa väsyttää niin, etten meinaa pysyä hereillä.

Illalla kun menen nukkumaan, en saa millään unta. Pyörin sängyssä, mietin, mietin, yritän olla miettimättä. Katselen kelloa, enää niin ja niin vähän ehtii nukkua. Minä en jaksa kuuden tunnin yöunilla. Tai vähemmillä. Eikä yksi paremmin nukuttu yö välissä paljon lämmitä. Tämä ajatus alkaa ahdistaa. Taas väsynyt päivä tulossa. Lopulta sitten nukahdan. Ja herään taas seitsemältä toivoen, että voisin nukkua.

Viimeisen neljän viikon aikana olen nukkunut kolme yötä hyvin. Se on liian vähän. Mitenkähän sitä saisi illalla paremmin unen päästä kiinni?