Tänään on kiva päivä! Olen saanut hyvin luettua tenttiin ja yksi harkkatyökin on edistynyt mukavasti.  Kämppä on siivottu, pyykkiä pesty ja tiskikonekin hurisee viimeisiä kuivatuksiaan. Illalla menen vielä kaverin luokse teelle. Oi tätä onnea.

Se on kumma, miten välillä yksinkertaisesti tuo lukeminenkin onnistuu hyvin. Tuntuu, että ne asiat jäävät het päähän, eikä tarvitse tankata kymmentä kertaa samaa lausetta, että ymmärtäisi edes puolet. Toisinaan  taas tuntuu, että ei edisty ei sitten millään. Sama pätee muihinkin koulutehtäviin. Kertokaapa mistä se johtuu?

Gradusemmassa meillä olikin puhetta noista toimintatavoista, että miten kukin saa tehtyä hommia. Joku nimittäin valitteli, että aikaa on vaikka kuinka, mutta kun ei saa mitään aikaiseksi. Minulla toimii hyvin se, että menen tekemään koulujuttuja esim. kirjastolle, jossa ei voi muuta tehdä. Siellä on pakko keskittyä. Kotonakin saatan onnistua, jos aluksi teen pois alta kaikki mahdollisesti häiritsevät jutut, kuten pyykit, imuroinnin jne. Proffa sanoi, että tärkeää olisi opetella tekemään sitä työtä (gradua, jotain) ilman mitään ihmeellisiä kikkailuja. Niin kai sitä pitäisi. Sitä niin helposti lipsuu vain kaikkeen muuhun. Että onko se nyt kiinni sitten heikosta luonteesta vai keskittymiskyvyn puutteesta vai mistä, kun minulta se ei tahdo onnistua ilman häiriötekijöiden poistamista.

Nyt voisin poistaa taas yhden tekijän, nimittäin viimeiset pyykit koneesta narulle. Tai ehkä käskenkin toista puoliskoa tekemään sen, ja jatkan itse tuota harkkaa.